Kannattaako Porvoon yhtiöittää sote-palvelunsa?

Uusimaan pääkirjoituksessa (7.8.2017) tuotiin osuvasti esiin kuntapäättäjiin kohdistuvat odotukset ja toisaalta yleinen epätietoisuus sote- ja maakuntauudistuksen tulevista käänteistä. Porvoossa sote-palveluiden uudistaminen on valtuustossa esillä heti syksyn alussa. Asiasta olisikin hyvä käydä vilkasta keskustelua.

Porvoon kaupunki julkaisi 27.6. päivitetyn sote-yhtiöittämisselvityksen, juuri ennen 30.6. julkistettua Perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Porvoon yhtiöittämisselvityksessä on pidetty lähtökohtana hallituksen esitykseen liittyvää yhtiöittämisvelvollisuutta. Hallitus esitti, että maakunta ei voisi tuottaa itse palveluita vaan maakunnalla on ainoastaan tilaajan rooli ja vastuu palveluiden ohjauksesta. Perustuslakivaliokunnan mukaan toimivien markkinoiden puute voi kuitenkin vaarantaa asiakkaiden yhdenvertaisuuden. Sääntelyjärjestelmästä uhkaa tulla monimutkainen. Lausunnossa ehdotetaankin, että maakunnan pitäisi itse pystyä toimimaan ainakin niissä tilanteissa, joissa markkinat ei tuota perusoikeuksien kannalta riittäviä palveluita. Pakkoyhtiöittämisestä tullaan siis luopumaan. Tuleeko osa sote-palveluista jatkossa olemaan maakuntien ja kuntien tuottamia? Miten maan hallitus tulee lausuntoon vastaamaan?

Kukaan ei vielä tiedä vastauksia. Hallitus on lykännyt uudistuksen aikataulua niin, että sote- ja maakuntauudistus tulisi voimaan vasta 1.1.2020. Uusi hallituksen esitys valinnanvapaudesta tulee valiokuntien käsittelyyn alkuvuodesta 2018. Miksi siis Porvoon kannattaisi kuitenkin jo tässä vaiheessa edetä yhtiöittämisen suuntaan? Kaupungin tiedotteessa 27.6. kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula esittää, että päättäjien kannattaa tosissaan pohtia, ”voisiko yhtiöittäminen tuoda tässä epäselvässä tilanteessa kaupungille sekä taloudellisia säästöjä että palvelujen laadun kehittämiseen liittyviä hyötyjä”. Itse ainakin tunnustan, että tällainen pohdinta on vaikeaa, koska tässä vaiheessa voi ainoastaan spekuloida erilaisilla vaihtoehdoilla.

***

Mitä hyötyä olisi, jos kaupunki päättäisi jo tässä vaiheessa perustaa yhtiön, jossa kaupunki omistaisi 49 % ja yksityinen liiketoimija 51 % sote-palveluista? Olisiko tosiaan niin, että vain sen avulla kaupunki pystyisi turvaamaan laadukkaat palvelut? Täytyy kuitenkin muistaa, että vähemmistöomistajuudella meidän kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista päättäminen annettaisiin liiketoimijoiden käsiin. Palvelusopimuksilla voidaan yrittää turvata laatua. Kunnilla ja yhtiöillä on kuitenkin erilaisia tavoitteita, jotka on tärkeää pitää mielessä. Kunnan palvelut ovat meidän kaikkien yhteisomistuksessa, niistä päätetään demokraattisesti ja ne hyödyttävät kaikkia. Yritysten omistajat tavoittelevat liiketaloudellista voittoa, josta hyötyvät ensisijaisesti omistajat.

Yhtiöittämisestä voisi olla hyötyä, jos kaupunki voisi yhteisyrityksen avulla turvata laadukkaat palvelut Porvoon alueella valinnanvapausmallissa. Yhteisyritys voisi turvata sen, että valinnanvapauttaan käyttävät asiakkaat valitsisivat osittain kaupungin omistuksessa olevan sote-yhtiön pelkkien yksityisten toimijoiden sijaan. Jos yhteisyritykseen päädyttäisiin, olisi todella tärkeää edetä yhteiskunnallisen yrityksen mallin mukaan. Kuten yhtiöittämisselvityksessä todetaan ”Porvoossa toimiva yhteiskunnallinen sote-yritys voisi sitoutua käyttämään puolet voitostaan joko yhtiön toiminnan kehittämiseen tai Porvoon kaupungin asukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämiseen.” Samoin pitäisi estää veronkierto ja kohtuuttomat palkkiojärjestelmät.

***

Mutta miksi kiire? Mitä tapahtuisi, jos päättäisimme jäädä odottamaan hallituksen uutta esitystä? Nähdäkseni siitä ei olisi suurta haittaa, koska palveluiden nykytila on todettu toimivaksi ja terveyspalveluja on viime aikoina jo kehitetty aktiivisesti. Mahdollisesta yhtiöittämisestä ehtii päättämään vielä vuoden 2018 aikana.

Erilaisten vaihtoehtojen pohtimisen jälkeen ymmärrän nyt entistä paremmin, että ”oikeita” vastauksia ei ole ja meitä kaikkia vaivaa epätietoisuus. Kuntalaisia rohkaisisinkin tarttumaan monimutkaista sote-aihetta sarvista ja tuomaan esille erilaisia mielipiteitä asiaan liittyen. Käynnistin keskustelua facebooksissa Hyvinvoiva Porvoo –ryhmässä, toivottavasti tavataan siellä!

Tuuli Hirvilammi

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja, Porvoo

Kirjoitus on julkaistu Uusimaassa sunnuntaina 13.8.2017