Kävellen Vanhasta kaupungista torille

Kontrasti Porvoon Vanhan kaupungin ja nykykeskustan välillä on huomattava. Kun kaupunkiin ajaa lännestä Mannerheiminkatua pitkin, vasemmalle jää historiallinen puukaupunki. Oikealla näkyy Jokikadun varrella empire-aikakauden rakennuksia ja sitten 1970-luvun ”rakennustaiteen helmi,” Citymarketin betonikuutio. Olen kuullut useammin kuin kerran, kuinka vierailija saapuessaan Porvooseen ensimmäistä kertaa ensin ihmettelee korkeita tornitaloja hautausmaata vastapäätä, kunnes sillan kohdalla pääsee ”ei helkkari,” kun Citymarketin kolossi nousee hallitsemaan sisääntulonäkymää. Kaupunkilaiset ovat näkymään jo tottuneet, mutta kaupunkiin ensi kertaa saapuvat turistit tai uudet potentiaaliset asukkaat yllättyvät kaupungin rakennuskulttuurisista ratkaisuista.

On hyvä, että kaupungista löytyy eri ikäkausien kerrostumia. Niin pitääkin olla. Kontrasti historiallisen Vanhan kaupungin ja Citymarketin rakennuksen välillä tuntuu kuitenkin jo kohtuuttomalta, aivan kuin osat olisivat kokonaan eri kaupungeista. Vanhaa kaupunkia ei siis erota keskustasta ainoastaan Mannerheimintien rajalinja, vaan myös täydellinen rakennustyylin muutos. Se tekee ajoväylästä henkisen muurin, joka vaikuttaa vahvemmin kuin liikenne konsanaan.

***

Jotta yhteys Vanhan kaupungin ja keskustan välillä saataisiin toimivaksi, riittää ratkaistavaa. Ellei Citymarketin taloa uusita kokonaan, sen julkisivua tulee ainakin muokata siten, että se keskustelee paremmin ympäristönsä ja erityisesti Vanhan kaupungin kanssa. Rakennuksen tulee avautua pohjoiseen, Vanhan kaupungin suuntaan, ja sisäänkäyntejä ja interaktiivisuutta toivoisi myös Runeberginkadun puolelle.

Alueiden välille tulee luoda toimiva kävely-yhteys. Tähän on useita mahdollisuuksia. Joko Runeberginkatu tai Piispankatu voitaisiin muuttaa kävelykaduksi. Nykyinen Citymarketin ja Nimbuksen välinen katettu yhdyskäytävä mahdollistaa myös kävely-yhteyden alueiden välille, mutta se on nykyisessä asussaan häpeällisen epäviihtyisä. Tämä yhdyskäytävä tarjoaisi kuitenkin runsaasti mahdollisuuksia. Kiinteistöyhtiöiden ja kaupungin välillä on jo pitkään mietitty ja visioitu erilaisia ratkaisumalleja, mutta ideat eivät ole edenneet pohdintaa pitemmälle.

***

Mannerheiminkadun ylitys pitäisi saada kävelijälle helpommaksi. Jos tasoristeysratkaisu ei toimi riittävän hyvin, voidaan mennä myös yli tai ali. Alikulku olisi mahdollista tehdä esimerkiksi Rihkamatorilta Citykäytävään. Samalla voisi harkita maanalaisen parkkiluolan mahdollisuutta. Sellaisen rakentaminen on kuitenkin kallista ja haasteellista alueen maapohjan vuoksi. Toinen mahdollisuus on tehdä kävelysilta Mannerheiminkadun yli, kuten Tomi Lassi kirjoituksessaan esittää. Tämä vaihtoehto voi kuitenkin olla haasteellinen maisemallisesti. Toteutetaan kävely-yhteys miten tahansa, aluetta on markkinoitava yhtenäisenä kokonaisuutena. Opastetaulut ja selkeästi teemoitetut kyltit voivat ohjata turisteja ja ulkopaikkakuntalaisia kokemaan ja näkemään, että Porvoossa on muutakin elämää kuin Vanha kaupunki.

Jos haluamme, että turistit jalkautuvat Vanhan kaupungin ohella myös keskustaan ja muualle Porvooseen, alueet on sidottava niin fyysisesti kuin henkisestikin paremmin toisiinsa. Useissa tutkimuksissa on todettu, että kävelypainotteinen keskusta ja alueiden yhdistäminen toimivilla ja helpoilla yhteyksillä tekee alueesta vetovoimaisen ja viihtyisän (ks. lähteet). Se lisää myös ihmisten liikkumista alueella, poikkeamista liikkeissä ja ostoaktiivisuutta. Viihtyisän kävely-yhteyden luominen Vanhan kaupungin ja keskustan välille palvelee kaikkia.

Mika Varpio
maisema-arkkitehti

Kirjoitussarjassa Porvoon Vihreiden kuntavaaliehdokkaat avaavat omasta näkökulmastaan vaaliohjelmaa. Kirjoitus käsittelee ohjelman kohtaa ”keskustan ja Vanhan Porvoon välille tulee rakentaa viihtyisä kävely-yhteys”

Lähteet:

1) Schneider, James Robert, Measuring transportation at a human scale: An intercept survey approach to capture pedestrian activity, The journal of transport and land use, Vol. 6 No. 3 [2013] s. 43-59

2) Gehl, Jan, 2011, Life Between Buildings, s. 125

3) Schneider, James Robert, Walk or drive between stores? Designing Neighbourhood Shopping Districts for Pedestrian Activity, 2016, Journal of Urban Design

4) Varpio, Mika, Kaupunkitilakysely 2017, Maisema-arkkitehtitoimisto AISTIMAA